Mehiläisjohtajan Hunaja

Mehiläisjohtajan Hunaja. Suomessa tuotettu Hunaja. Kaikki hunajan ominaisuudet -maku, väri, tuoksu, juoksevuus- tulevat kukista. On niin monta erilaista hunajaa kuin kukkia. Hunaja on ainetta, jonka tarhamehiläinen eli hunajamehiläinen (Apis mellifera) on tuottanut ravinnokseen kasvien medestä tai kasvien elävien osien eritteistä tai kirvojen mesikasteesta. 

Hunajakennot poistetaan mehiläispesistä, ja tavallisesti hunaja lingotaan. Hunajan ominaisuudet riippuvat paljon siitä, mitä kasvilajia mehiläisten käyttämät kukat ovat. Hunaja voi olla juoksevaa, pehmeää tai kiinteää. Sitä voi nauttia sellaisenaan tai sitä voi käyttää ruoanlaitossa. Hunajaa käytetään myös kosmetiikassa, ihon ja haavojen hoidossa sekä lääketeollisuuden ainesosana. 

Hunajana saa myydä vain hunajaa, johon ei ole lisätty mitään, eikä siitä ole poistettu mitään. Jos jotain ainesosaa lisätään tai poistetaan, kyseessä on hunajavalmiste, ja sen on käytävä selkeästi ilmi pakkauksessa. Jos hunajaan on lisätty vain yhtä ainesosaa, voidaan käyttää nimitystä hunaja ja ainesosa.

Hunajat eroavat toisistaan maun, värin, tuoksun ja rakenteen mukaan. Erot syntyvät hunajan alkuperäkasvin mukaan. 

Linkouksen jälkeen hunaja on aina juoksevaa, mutta se alkaa saman tien kiteytyä. Kiteytymisnopeus riippuu hunajan alkuperäkasvista. Jos hunajan halutaan säilyvän pehmeänä, sitä vaivataan ennen purkittamista, mikä rikkoo sen kiderakenteen hienokiteiseksi. Jos hunajan annetaan kiteytyä vapaasti, siitä muodostuu suurikiteistä ja mahdollisesti karkeaa.

Hunajan kiteytymiseen vaikuttavat sen hedelmä- ja rypälesokeripitoisuudet. Mitä enemmän hedelmäsokeria hunaja sisältää suhteessa rypälesokeriin, sitä pitempään se pysyy juoksevana. Suomessa horsma- ja muutamat muut luonnonkukkahunajat pysyvät juoksevina jopa muutamia vuosia. Pääosa Suomen hunajista kiteytyy kuitenkin parin kuukauden sisällä linkoamisesta. 

Hunajan väri vaihtelee lähes valkoisesta hyvin tummaan. Hunaja on hapanta eli sen pH on yleensä alle 5. Hunajan alhainen pH johtuu glukonihaposta, joka estää useimpien bakteerien lisääntymisen. Se toimii siten hunajan säilöntäaineena. 

Kokovaihtoehdot:

Pehmeä hunaja 400 g, lasipurkissa

Pehmeä hunaja 500 g, lasipurkissa

Kiteinen hunaja 400 g, lasipurkissa

Kiteinen hunaja 500 g, lasipurkissa

Kiteinen hunaja 1 kg, lasipurkissa

Kiteinen hunaja
Kiteinen hunaja lingotaan ja sen jälken purkitetaan.Kiteytyminen tapahtuu purkissa vapaasti,hunajan ominasuuksien mukaan.Tämän takia se voi olla pehmeä tai kivenkovakin.

Pehmeä hunaja
Pehmeä hunaja on kiteytynyttä hunajaa, jota on mekaanisesti vaivattu ennen purkittamista. Vaivaaminen rikkoo hunajan kiderakenteen, ja siksi hunaja ei kovetu kokonaan. 

Pitkäaikainen säilytys viileässä ja kuivassa.
Ei alle 1-vuotiaille.

Hunajassa on yli 200 erilaista ainetta. Pääainesosat ovat erilaiset sokerilajit. Eri sokerien suhteet vaihtelevat alkuperäkasvin mukaan. Suomalaisen hunajan keskimääräinen koostumus:

- hedelmäsokeri 40%
- rypälesokeri 35 %
- ruokosokeri 1 %
- vesi 17 %
- polysakkaridit 1,5 %
- typpipitoiset yhdisteet, entsyymit, kivennäisaineet ym. 5 %

Yleisimmät hunajassa olevat entsyymit ovat diastaasi, invertaasi, glukoosioksidaasi, katalaasi ja fosfataasi.
Hunajaan on sekoittunut myös siitepölyä sekä erilaisia mehiläisen kanssa symbioosissa
eläviä mikrobeja kuten maitohappobakteereita.


Hunajan ravintosisältö eli 100 grammaa hunajaa sisältää keskimäärin:

- 1 382 kJ (330 kcal) energiaa
- 0,5 g valkuaisaineita
- 80,8 g hiilihydraatteja
- 0,04 mg B2-vitamiinia (riboflaviini)
- 0,2 mg B3-vitamiinia (niasiini)
- 0,02 mg B6-vitamiinia (pyroksiaali fosfaatti)
- 0,07 mg B5-vitamiinia (pantoteenihappo)
- 4,0 mg C-vitamiinia (askorbiinihappo)
- 60,0 mg kaliumia
- 5,0 mg kalsiumia
- 3,0 mg magnesiumia
- 7,0 mg fosforia
- 0,5 mg rautaa
- 0,37 mg mangaania
- 0,1 mg sinkkiä
- 5,0 mg kromia
- 8,0 mg fluoria
- 0,72 mg booria 

Tuottaja:

Mehiläisjohtaja Tmi.
Molnár Róbert
Vanhantehtaantie 11
Rantatöysä
FIN-63410